Taito & Taitovalmennus

Taitoharjoittelu voidaan jakaa yleistaitoharjoitteluun ja lajitekniikan harjoitteluun. Yleistaitoharjoittelusta voidaan käyttää myös termiä perusliikuntataidot ja nämä taidot eivät ole lajisidonnaisia. Yleisin jaottelu on tasapainotaidot, liikkumistaidot sekä välineen käsittelytaidot.

Salibandyssä taidot mietitään pelitaitoina, missä yhdistyy lajitekniikka sekä havainnointikyky. Kykyä havainnoida muuttuvaa ympäristöä pelitilanteessa ja miettiä paras ratkaisu tilanteen voittamiseksi. Pelitaidot voidaan jakaa joko hyökkäys- tai puolustuspelitaitoihin.

Urheilusuoritus koostuu havainnoinnista, päätöksenteosta ja liikehallinnasta. Laadukas taitoharjoittelu kehittää kaikki urheilusuoritukseen kuuluvia osa-alueita.

Urheilussa on kolmea erilaista taidon siirtovaikutusta: positiivista, negatiivista ja bilateraalista.

 

Nonlineaarinen pedagogiikka

Nonlineaarinen pedagogiikka on viitekehys, joka sisältää nykyisen liikuntataitojen tutkimuksen hyviksi havaitsemia ja käytännössä kokeiltuja menetelmiä liikuntataitojen harjoitteluun.

Nonlineaarisen pedagogiikan opetuksen periaatteisiin kuuluu tarvittavien rajoitusten manipulointi sekä oppimistehtävät, jotka on sijoitettu kyseisen tehtävän kontekstiin, eli ne ovat aina melko lajinomaisia.

Nonlineaarisessa opetuksessa pitää myös varmistaa, että oppilaat pystyvät tekemään tehtävän kannalta oleelliset tietoliitännät, kuten havainnon ja päätöksenteon, sekä varmistaa vaihtelevuus liikkumisessa, jotta oppilailla on mahdollisuus siirtyä yhdestä liikekäyttäytymismallista toiseen.

Vaihtelevuuden tarkoituksena on opettaa oppijaa sopeuttamaan taito kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla

5- vinkkiä palautteen antamiseen:

  1. Enemmän ei aina ole parempi
    • Liian suuri palautteen määrä saattaa kehittää urheilijalle riippuvuuden palautteeseen, jolloin valmentajan palautteen jäädessä pois suoritus kärsii.
  2. Palaute tulee antaa pelaajalle, kun hän ei itse osaa korjata virheellistä suoritusta.
    • Korostuu aloittelijoilla. Kokeneet urheilijat osaavat pääsääntöisesti itse korjata virheensä. Valmiiden ohjeiden sijaan valmentajan kannattaa kysyä ennemmin kuin tarjota valmista mallia. Tämä mahdollistaa pelaajien oman oivaltamisen ja tehostaa oppimista.
  3. Odota ennen palautteen antoa
    • Anna urheilijalle aikaa prosessoida oma suoritus
  4. Ohjaa kysymyksillä pelaaja pohtimaan omaa suoritusta ja auta etsimään kehityskohdat omasta tekemisestä
  5. Anna palautetta ainoastaan asioihin, joita pelaaja voi itse kontrolloida
    • Palaute, joka kohdistuu suorituksen osaan, jota pelaaja ei voi itse kontrolloida on merkityksetön. (Fyysiset rajoitteet, kenttämestarin erikoiset)

Urheilijan oppiminen

  1. Oppiminen käynnistyy siitä, kun oppija havaitsee ristiriidan oman osaamisensa ja kyseessä olevan tehtävän vaatimusten välillä. Urheilijassa herää halu ratkaista tämä ristiriita.
  2. Oppimiseen vaikuttaa keskeisesti urheilija tunnet-tilat, sisäinen- ja ulkoinen motivaatio aikaisemmat kokemukset, taitotaso, merkityksellisyys, fyysiset valmiudet.
  3. Pelaaja oppii tietoisesti ja tiedostomatta koko ajan.
  4. Oppijan aikaisemmat kokemukset ovat avainasemassa tehokkaalle oppimiselle: Mikäli halutaan nopeaa edistymistä, lähdetään liikkeelle oppijan aikaisemmista kokemuksista.
  5. Aikaisempi oppimiskäsitys korosti valmentajan merkitystä, nykykäsityksen mukaan kuitenkin jokainen tekee oman oppimisensa itse.
  6. Oppiminen on hyvin yksilöllinen prosessi. Taitovalmennuksen tekee haasteelliseksi se, että vanhan sanonnan mukaan taitoja voi opettaa vain yhdelle ihmiselle kerrallaan.
  7. Taitojen oppiminen perustuu harjoitteluun. Valmentajan on hyvä tiedostaa harjoittelun vaatima aika (Huipulle n.14 vuotta)

 

Tehtävä

  1. Harjoitusten tulee vastata pelitilanteita, saavuta harjoituksen oppimistavoitteet manipuloimalla pelin sääntöjä, ympäristöä tai pelaajia.
  2. Pyri maksimoimaan toistojen määrä ilman että pelaaja kokee tekevänsä toistoja. ”Drillit ilman vaihtoehtoja tuhoavat oppimisen”
  3. Havainnon, päätöksenteon ja toiminnan yhdistäminen.
  4. Tarkkaavaisuuden kohde oman kehon ulkopuolelle à Käytä kaikkia aisteja avuksi
  5. Varmista että harjoittelussa on riittävästi vaihtelua. Monotomisen harjoittelun sijasta tulee harjoituksia suunnitellessa varmistaa monipuolisuus.
  6. Ota rohkeasti myös pelaajat mukaan varioimaan peliä!

Ympäristö

Taitovalmennuksen tehtävänä on luoda harjoittelun ja oppimisen mahdollistavia olosuhteita ja ympäristöjä

Tärkeimpinä tavoitteina harjoitusympäristöllä on laittaa pelaajat oppimisprosessin keskiöön ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.

Hauskuuden ja viihtyvyyden on todettu edistävän oppimista, kun taas stressi on oppimiselle haitallista, sillä stressin seurauksena aivoihin erittyvä kortisoli heikentää neuraalista muovautuvuutta. Häpeän tunne ja nolatuksi tulemisen pelko ovat oppimisen suuret viholliset.

Pelin opettamisessa harjoitteet pyritään suunnittelemaan kilpailutilanteen mukaisiksi, esimerkiksi salibandyssä erilaisiksi pienpeleiksi missä pienellä rajoitteella tai säännöllä luodaan erilaisia ratkaisumalleja urheilijoille.

Sääntöä tai rajoitetta muuttamalla valmentaja pystyy muuttamaan oppimisympäristöä, jolloin suulliset ohjeet jäävät vähäisiksi ja urheilijalle jää keskeinen rooli selvittää ”ongelma”.

Yhteenveto

  1. Varmista aina, että taitoa harjoitellessa toteutuu kultainen kolminaisuus havainnointi, päätöksenteko ja liike!
  2. Taitojen oppiminen vaatii paljon harjoittelua, valmentajien tärkein tehtävä on mahdollistaa riittävä määrä harjoittelua.
  3. Taitoharjoittelussa tulee olla paljon vaihtelua, monotomisen harjoittelun sijasta tulee harjoituksia suunnitellessa varmistaa monipuolisuus.
  4. Urheilija tarvitsee palautetta suorituksesta. Valmentaja voi tukea oppimista ohjaavilla kysymyksillä ja auttaa pelaajaa havainnoimaan itse omaa suorituksesta. Keskeistä on, että urheilija oppii itse löytämään tarvittavan palautteen omilla aistimuksillaan.
  5. Hauskuus ja harjoituksissa viihtyminen tehostaa taitojen oppimista.

Suomalaista kirjallisuutta aiheesta:

Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. Jaakkola 2010 Jyväskylä: PS-kustannus (206 s.).

Huippu-urheiluvalmennus, Antti Mero, Ari Nummela, Sami Kalaja ja Keijo Häkkinen 2016, VK-Kustannus (672 s.)

Hyödyllisiä linkkejä

Lähteet:

Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. Jaakkola 2010 Jyväskylä: PS-kustannus (206 s.).

Huippu-urheiluvalmennus, Antti Mero, Ari Nummela, Sami Kalaja ja Keijo Häkkinen 2016, VK-Kustannus (672 s.)

Kivinen, J. 2019. Nonlineaarisen pedagogiikan perusteet liikuntataitojen opettamisessa. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma

Väliaho, K. 2018. Taitovalmennus suomalaisessa juniorijääkiekossa – Selvitys Suomen Jääkiekkoliiton taitovalmentajahankkeesta kolmelta ensimmäiseltä vuodelta. Valmennuksen koulutus, Ylempi AMK, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

http://www.valmennustaito.info/taito/teoriaosuus/

http://www.valmennustaito.info/taito/non-lineaarisen-pedagogiikan-lyhyt-oppimaara/